Oppimispäiväkirja onnistuu hyvin perusreseptillä ja tietyillä keskeisillä ainesosilla. Reseptiä voi sitten muokata ja maustaa kun leipominen alkaa sujua. (En tiedä miksi päädyin leivontametaforaan, en ole todellakaan mikään kinuskikissa!)
Mikä on oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja on yksi tapa suorittaa kurssi tai osa siitä. Se voi koskea esimerkiksi kurssin luentoja, oppikirjaa tai yksittäistä koulutustapahtumaa. Oppimispäiväkirjan suhteen annetaan yleensä selkeät ohjeet ja arviointikriteerit. Niistä kannattaa tietenkin aloittaa, ja koostaa ohjeiden pohjalta valmis runko / työotsikot, joiden alle on hyvä lähteä kokoamaan sisältöä.
Itse olen laatinut oppimispäiväkirjan ainakin näillä kursseilla:
- Terveyskäyttäytymisen muutosinterventiot
- Terveysviestinnän perusteet + syventävä
- Persoonallisuuspsykologia I
- Terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen lähestymistavat, teoriat ja sovellusmallit
Tältä pohjalta siis jaan kokemusasiantuntijuuttani.
Joskus oppimispäiväkirja koostetaan järjestyksessä luentojen tai kirjan kappaleiden mukaisesti, toisissa saa (tai joutuu) soveltamaan enemmän. Kannattaa huomioida, että tekstissä tulee esiin viittaukset kaikkiin vaadittuihin kappaleisiin/sisältöihin.
Mitä oppimispäiväkirjaan kirjoitetaan?
Oppimispäiväkirjaan pitää pystyä paketoimaan yleensä tiiviiseen muotoon paljon asiaa. Sinun tulee osoittaa, että olet ymmärtänyt kurssin keskeisen sisällön ja osaat käyttää aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Oppimispäiväkirja ei ole pelkkää tiedon toistamista eli tiivistelmä kurssikirjasta tai luennoista.
Oppimispäiväkirjassa tulisi tehdä näkyväksi myös omaa oppimisprosessia eli sitä, miten uusi tieto suhteutuu aiemmin opittuun tai minkälaisia kysymyksiä ja tiedon tarvetta sinussa herää. Usein kannustetaan tarttumaan juuri niihin itselle kaikkein vieraimpiin aiheisiin.
Oppimispäiväkirjassa voi mielestäni osoittaa myös omia osaamisen aukkoja. Tämä osoittaa kykyä nähdä omat tiedot ja ajattelu kriittisessä valossa. Keskeneräisyyden tiedostaminen on arvokasta. Emme kuitenkaan ole kirjoittamassa Osaamattomuuspäiväkirjaa, joten tasapaino ennen kaikkea.
Oppimispäiväkirjan toimiva perusresepti
1. Laadi työotsikot 2. Aloita kuvaamalla lyhyesti koko luvun/luennon keskeinen sisältö 3. Määrittele keskeiset käsitteet 4. Johdattele lukija valitsemasi näkökulman pariin 5. Pohdiskele ja käytä esimerkkejä
Laadi työotsikot
Oppimispäiväkirja etenee usein loogisesti samassa järjestyksessä kuin luennot tai kirjan kappaleet, joten laadi työotsikot sen pohjalta. Otsikot voivat aluksi olla vaikkapa suoria kopioita luennoista/kirjoista. Prosessin aikana tai lopuksi niitä voi sitten halutessaan muokata.
Aloita kuvaamalla lyhyesti koko luvun/luennon keskeinen sisältö
Kuvaa jokaisen otsikoidun kappaleen alussa tiiviisti luvun keskeinen sisältö. Lause, pari, kolme. Hyödynnä kirjan kappaleen väliotsikoita, alun tiivistelmää ja lopun johtopäätös/yhteenveto-osiota. Niistä löytyy sisällön ydin. Tai vastaavasti kirjaa luennon keskeiset pointit ylös (hyvä luennoitsija tarjoilee ne itse heti alussa).
Tarkoitus on muodostaa kokonaiskäsitys aiheesta.
Esimerkki. Diginen (2022) tarkastelee luennollaan terveysviestintää sosiaalisen median kanavissa. Hän kuvaa, miksi sosiaalinen media on tärkeä osa asiatuntijaviestintää ja mitä asiantuntijan tulee ottaa huomioon toteuttaessaan terveysviestintää sosiaalisessa mediassa.
Määrittele keskeiset käsitteet
Kurssin sisällön ja aihealueiden keskeiset käsitteet pitää määritellä. Jos jatkan edellisen esimerkin pohjalta, kannattanee tässä yhteydessä kertoa, millä tavoin luennolla määritellään käsite ”sosiaalinen media”. Tässä voi olla myös ensimmäinen oman pohdinnan paikka, mikäli se tuntuu luontevalta. Voit vaikka miettiä, miten itse olisit määritellyt kyseisen käsitteen, onko siitä olemassa muita hyviä määritelmiä tai onko määritelmässä jotakin erityisen osuvaa tai puutteellista.
Johdattele lukija valitsemasi näkökulman pariin
Olet kuvannut lyhyesti mitä luento tai kirjan kappale käsitteli ja määritellyt otsikossa olevan keskeisen käsitteen. Ehkä lisännyt siihen liittyen omaa pohdintaasikin. Nyt voit kertoa, mikä sisällössä kiinnitti sinun huomiosi erityisesti. Mikä herätti ajatuksia, kysymyksiä tai kritiikkiä. Tai minkä koit itse tärkeänä ja keskeisenä asiana. Hyödynnä omia mielenkiinnonkohteitasi ja kokemuksiasi.
Pohdiskele ja käytä esimerkkejä
Käy keskustelua kirjan/luennon kanssa, tuo omaa ääntä esiin. Kerro esimerkkejä. Käytännössä voit valita luennolta tai kirjan luvusta yhden näkökulman, jota kuvaat vähän tarkemmin ja tuot esiin siihen liittyviä omia pohdintoja ja esimerkkejä. Hyvä nyrkkisääntö on se, että omaa pohdintaa ja lähteeseen viittaamista on noin puolet ja puolet. Joskus lisälähteiden hyödyntäminen (muista lähdeviitteet) voi auttaa eteenpäin: Tuleeko mieleen jotain aiemmilla kurssilla oppimaasi? Tai jokin ajankohtainen ilmiö tai uutinen? Tai tuleeko mieleen… googlettaa (mahtava idea, saa käyttää!). Voit myös kertoa miten oma suhtautumistapasi muuttui lukemasi/kuulemasi jälkeen. Saitko työkaluja ja syvyyttä omaan asiantuntijuuteen?
Esimerkki. Somessa kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana, ja pidän sitä huolestuttavana ilmiönä. Toisaalta juuri siksi, kuten Diginenkin (2022) tuo esiin, tieteellisten asiantuntijoiden on näyttävä niissä kanavissa, joista terveystietoa haetaan, ja suunnattava tietoa oikeaan suuntaan. Koinkin erityisen tärkeänä ymmärtää, millaista on hyvä asiantuntijaviestintä somessa. Diginen (2022) korostaa erityisesti kolmea näkökulmaa… Mielestäni Terttu Terveyshirmu on hyvä esimerkki asiantuntijaviestijästä sosiaalisessa mediassa….
Riko kaavaa… tai siis reseptiä
Esittelemäni perusresepti on mielestäni toimiva. Se palvelee omaa oppimista ja kokonaisuuden hahmottamista, sekä auttaa rajaamaan näkökulmaa.
Kuvaa kokonaisuus. Määrittele keskeiset käsitteet. Rajaa aihe. Perustele, miksi se on sinusta kiinnostava/tärkeä. Pohdiskele sitä annetun tiedon valossa. Käytä esimerkkejä.
Oppimispäiväkirjan laatiminen @pitsilenkkarit
Kaavaa voi tietenkin myös rikkoa. Jos joku luento tai kappale vaikkapa vilisee sinulle uusia käsitteitä, voit ihan hyvin painottaa tämän käsitteistön avaamista.
Esimerkki. Etninen ym. (2022) kuvaavat kulttuurin vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. Kulttuurinäkökulma on itselleni kaikkein vierain tulokulmana terveyteen, joten koin hyödylliseksi avata ja selkeyttää siihen liittyvää peruskäsitteistöä….
Yhtä hyvin voit myös heittäytyä soveltamaan ja luokittelemaan tietoa. Jos kirjan kappale vaikkapa käsittelee useita eri terveyskäyttäytymisen yksilöteorioita, ei sinun ole pakko valita sieltä yhtä lähempään tarkasteluun. Yhtä hyvin voit luetella ne kaikki ja vetää yhteen niistä nousevia keskeisiä, merkityksellisenä pitämiäsi näkökulmia. Tai tehdä vertailua niiden välillä. Tai luoda niiden pohjalta oman uuden teorian…. ai niin, puhuimme oppimispäiväkirjasta, emme väitöskirjasta.
Perusreseptillä on hyvä lähteä liikkeelle. Siinä toteutuu hyvin oppimispäiväkirjan perustarkoitus, ja tietty systemaattisuus voi helpottaa omaa työtä. Mitä syvemmälle aiheessa sukeltaa, sitä enemmän alkaa heräämään ideoita ja ajatuksia. Silloin myös kaavan rikkominen käy luontevammin.
Lopuksi
Minä en ole kirjoittamisen asiantuntija, mutta pidän kirjoittamisesta. Koen oppimispäiväkirjat (tuskin kukaan tekee, mutta koen ne enimmäkseen mieluisina ja hyödyllisinä, joskin myös kohtalaisen työläinä oppimisen välineinä. Tekstini pohjautuu omiin kokemuksiin, näkemyksiin ja niihin ohjeisiin, joita oppimistehtävien yhteydessä on annettu. Esimerkkien ideat perustuvat omiin oppimispäiväkirjoihini, mutta eivät ole sanatarkkoja sitaatteja.
Tässä ei ollut kuitenkaan kaikki. Kun kerran leipomismetaforalla lähdettiin liikkeelle, minulla olisi vielä muutama lisämauste. Julkaisen jatkoa parin päivän sisällä!
Onnistuinko tarjoamaan uusia käytännön vinkkejä vai oliko tämä ihan peruskauraa? Onko sinulla jokin ihan toinen resepti? Vai tarvitaanko reseptiä välttämättä ollenkaan?
