Opiskeluni tuntuu olevan toisinaan jatkuvaa kirjoittamista: tutkielman tekoa, esseitä, oppimistehtäviä, luento- ja oppimispäiväkirjoja, itsearviointeja, opponointia…Tutustuin erilaisiin kirjoittajatyyppeihin pari vuotta sitten, kun terveysviestinnän kurssin lisälähteissä oli mainittu tässä tekstissä lähteenä käyttämäni Kviinilän ym. (2017) teos ”Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen.”
Kyseisessä kirjassa tuodaan mielestäni hauskalla ja osuvalla tavalla esiin yhdeksän erilaista kirjoittajatyyppiä. Tällaisen lähestymistavan kautta pääsee reflektoimaan omaa kehitystä kirjoittajana, tunnistaa paremmin mahdollisia haasteita omassa kirjoittamistyössä ja saa keinoja ja näkökulmia niiden taklaamiseen. Mennään siis suoraan asiaan!
Tietoa toistava kirjoittaja
Kopioi tietoa ja toistaa lähdekirjallisuuden tekstiä. Tämä on aloittelevalle kirjoittajalle tyypillistä.
Haaste: Oppia luottamaan omaan ajatteluun ja rohkaistua ilmaisemaan lähdekirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä omin sanoin.
Ratkaisuehdotus: Kohtaamalla omat epävarmuuden tunteet omaa kirjoittamista kohtaan, ne voi myös voittaa. Akateeminen, kriittinen luku- ja kirjoitustaito kehittyy harjoittelemalla. Harjoittele tekstin referointia omin sanoin, ota ikään kuin etäisyyttä muiden tuottamaan tekstiin. Tuo esiin omia näkemyksiä, mutta muista perustella ne.
Oma kommentti: Epävarmuutta ei mielestäni tarvitse ”voittaa”, mutta sen voi hyväksyä osaksi omaa kehitystä ja luottaa siihen, että oppimista tapahtuu, eikä kukaan ole heti valmis. Mahdollisuus lukea muiden tekstejä ja saada konkreettista palautetta ja tukea omaan kirjoitustyöhön on tärkeää: uskalla vaatia sitä.
Epäonnistumista karttava kirjoittaja
Pelkää epäonnistumista, jolloin koko oma potentiaali ei tule käyttöön. Kirjoittaja pelkää omien ajatusten ja pohdintojen ilmaisemista.
Haaste: Saada oma potentiaali valjastettua käyttöön.
Ratkaisuehdotus: Aseta tavoite riittävän korkealle ja kohdista kaikki taitosi ja energiasi kirjoitustehtävään. Vastaantulevista epäonnistumisista kannattaa vain ottaa opiksi: jokainen kohtaa niitä! Jos epäonnistumisen pelko johtuu aiemmista kokemuksista, tiedosta niiden vaikutus nykyhetkeen. Pyri tietoisesti kasvattamaan itseluottamusta ja uskoa kykyihisi.
Oma lisäys: Asenteilla ja uskomuksilla on valtava voima ja ne vaikuttavat merkittävästi oppimisprosessiin. Epäonnistumisen pelko johtaa helposti välttelyyn, mikä taas ruokkii epäonnistumisen todennäköisyyttä kun kirjoittamiseen ei uskalla panostaa. On rohkeaa yrittää parhaansa. Epäonnistuminen ei tarkoita että sinä olet ihmisenä epäonnistunut.
Vetkutteleva kirjoittaja
Lykkää kirjoittamista viime metreille. Tämä voi johtua aikaisemmista huonoista kokemuksista, siitä ettei luota omiin taitoihinsa, liian suuriksi koetuista vaatimuksista tai yleisesti kielteisestä suhtautumisesta kirjoittamiseen. Vetkuttelu pitää yllä tätä kierrettä. Vetkuttelun sanotaan olevan opinnäytetyötä tekevien yleisin este.
Ratkaisu: Aloita ajoissa. Aseta selvät tavoitteet. Noudata säännöllistä kirjoittamisaikataulua. Tiedosta asetetut määräajat ja noudata niitä. Aseta aloittamispäivä ja pidä siitä kiinni, vaikka olisikin tatti otsassa (referoin tässä hieman omin sanoin alkuperäistä tekstiä). Pidä ensimmäisenä päivänä vaikka vain 10 minuutin kirjoitustuokio, kunhan kirjoitat! Jatka tätä säännöllisesti, joka päivä vähintään puoli tuntia. Tee kirjoituksen pohja valmiiksi: Kansilehti, sisällysluettelo, johdanto, 1., 2. ja 3. otsikko… ja loppuun pohdinta ja lähteet. Käytännössä siis huijaat itseäsi, että olisit jo aloittanut työn. Siitä on sitten hyvä jatkaa.
Oma kommentti: Hyvin pieneksi pilkotut välitavoitteet ja askeleet ovat vetkuttajalle todella tärkeitä. Se lisää hallinnan tunnetta ja vähentää epätoivoa. Etene pieni pala kerrallaan. Kunhan etenet!
Luova kirjoittaja
Tämä taiteilijasielu nauttii kirjoittamisesta luovana ja tajunnanvirtamaisena prosessina, mutta saattaa kokea tieteellisen kirjoittamisen lainalaisuudet rajoittavina. Hän romantisoi kirjoitustyötä eikä suhtaudu siihen kurinalaisesti.
Haaste: Ymmärtää, ettei ole yksin ”runoilijankammiossaan” vaan kirjoittaa tekstiä muille tiedeyhteisön jäsenille.
Ratkaisuehdotus: Opettele hallitsemaan tajunnanvirtaa käyttämällä tutkivaa työotetta, keskittymällä kirjoitustyöhön ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin. Kannanottoja voi perustella myös tieteellisen kirjoittamisen sääntöjä noudattamalla.
Oma kommentti: Luovasta kirjoittelufiilistelystä ei tarvitse luopua, kunhan sen osaa erottaa vaaditusta kirjoittamisen tavasta. Parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan. Itse saatan toisinaan aloittaa koko esseen kirjoittamalla tajunnanvirtaa omista ajatuksista, kokemuksista ja näkemyksistä. Tämän jälkeen siirrän tekstin vaikka johdanto-kappaleeseen odottelemaan ja keskityn ”oikeaan tieteelliseen kirjoittamiseen”. Parhaimmillaan oma aiemmin tuotettu vapaamuotoinen teksti solahtaa myöhemmin esimerkeiksi ja osaksi kokonaisuutta. Joskus taas huomaan, että jokin olettamukseni tai käsitykseni on merkittävästi muuttunut uuden tiedon myötä.
Kriittinen kirjoittaja
Kirjoittamisen aloittaminen voi olla tuskallisen vaikeaa ja odotukset itseä kohtaan ovat korkealla. Oma teksti tuntuu tyhmältä ja lapselliselta. Kriittinen kirjoittaja ajattelee usein ”deletoivansa kaiken ja aloittavansa alusta.”
Haaste: Vähentää kriittistä suhtautumista omiin teksteihinsä.
Ratkaisuehdotus: On tärkeä päästä tilanteeseen, jossa tekstin tuottaminen sujuu, eikä tekstiä jäädä sen tarkemmin vatvomaan: Kirjoita aiheesta 10 min. keskeytyksettä, kirjoita nopeasti mutta hätäilemättä , älä pysähdy tai katso taaksepäin, älä korjaa tekstiä. Näin päästään ensimmäisen tekstiluonnoksen kanssa eteenpäin, eikä anneta kriitikolle tilaa heti alkumetreillä. Hankalan alun jälkeen kriittisellä kirjoittajalla homma sujuu yleensä ilman suurempia ongelmia.
Oma kommentti: Itse ajattelen, että kirjoituksessa esiin tuomani ajatukset ja pohdinnat ovat siinä hetkessä minulle merkityksellisiä. Liika kriittisyys on siis turhaa. On luonnollista (ja kenties ihan toivottavaakin) että asioista ajattelee parin vuoden päästä eri tavoin tai perustellummin. Ajattelu ja oppiminen kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, mutta juuri nyt on näin.
Pulppuava kirjoittaja
Tuottaa tekstiä paljon ja helposti, jolloin tekstin hallinta vaikeutuu. Kirjoituksen karsiminen ja tiivistäminen on vaikeaa.
Haaste: Tekstiä syntyy enemmän kuin on tarpeen.
Ratkaisuehdotus: Kiinnitä huomiota tekstin jäsentämiseen, tiivistämiseen ja toistoihin. Voit pyrkiä tiivistämään jokaisen tekstikappaleen keskeisen sisällön yhdellä sanalla ja tarkastella kuinka paljon sama teema toistuu eri kohdissa: Yhdistää samaa teemaa käsittelevät virkkeet yhteen kappaleeseen. Tarkista myös, tuotko liikaa esiin omia mielipiteitäsi ja onko ne perusteltu asianmukaisesti.
Oma kommentti: Olen joskus kokenut toimivana tapana päätöksen keskittyä vain tiukkaan asiatekstiin ja vasta pohdintaosiossa tuoda esiin aiemmin kirjoitettuun kytkeytyviä mielipiteitä ja esimerkkejä. Runsas kirjoittaminen voi toisaalta olla myös oppimisen keino. Tiivistämisessä auttaa, kun laittaa työn hetkeksi sivuun ja palaa sen pariin tuorein silmin ja levänneillä aivoilla. Suunnitteluun (esim. mindmapit) kannattaa käyttää aikaa. Kannattaa myös kysyä itseltään säännöllisesti, liittyykö tämä aiheeseen vai tupsahdinkohan kirjoittamaan vähän aiheen vierestäkin.
Säännöllinen kirjoittaja
Asettaa selvät tavoitteet ja tuottaa tekstiä säännöllisesti. On harjoitellut järjestelmällisesti kirjoittamista ja onnistunut luomaan toimivan kirjoitusrutiinin. Pysyy hyvin aikataulussa.
Haaste: Haasteeksi voi muodostua kaavamaisuus ja tekstien samankaltaisuus, mikä voi estää kehittymistä kirjoittajana.
Ratkaisuehdotus: Pidä kiinni hyväksi osoittautuneesta työtavasta. Varo kuitenkin liiallisia rutiineja. Kirjoitustaitoja kehittämällä välttää kaavoihin kangistumisen ja oppii uutta.
Oma kommentti: Erilaiset kirjoitustehtävät ovat tässä mielessä virkistäviä ja hyödyllisiä. Itse pidän oppimispäiväkirjoista, koska niissä pääsee ”leikittelemään” erilaisilla lähestymistavoilla käsiteltyihin aiheisiin.
Täydelliseen pyrkivä kirjoittaja
Muokkaa ja tarkistaa tekstiään loputtomiin, löytää aina uutta korjattavaa. Tavoittelee täydellistä tekstiä. Määräaikojen noudattaminen voi olla vaikeaa.
Haaste: Sen ymmärtäminen, ettei tekstistä tule koskaan täydellistä, sillä aina löytyy jotain parannettavaa.
Ratkaisuehdotus: Päästä irti tekstistä kun se täyttää sille asetetut realistiset laatutavoitteet. Luovuta teksti eteenpäin ja noudata määräaikoja. Vältä liikaa tekstin muokkaamista, sillä se voi jopa heikentää tekstin laatua. Totuttaudu ajatukseen, ettei kukaan ole täydellinen.
Oma kommentti: Samaistun täysin näihin kuvauksiin. On tärkeä muistaa miten paljon asioita voi jäädä tekemättä, jos ei uskalla olla ”keskeneräinen”. Sama pätee myös vaikkapa blogikirjoituksiin tai insta-päivityksiin.
Tietoa rakentava kirjoittaja
Asiantuntijakirjoittaja, jolle kirjoittaminen on arkinen osa työtä, samaan aikaan haasteellista ja vaikeaa mutta myös palkitsevaa ja mukavaa. Arvostaa palautetta, eikä ole kaavoihin kangistunut. Ymmärtää että kirjoittamisen laatu voi vaihdella eri päivinä.
Haaste: Korkea vaatimustaso voi joskus olla hidaste ja aiheuttaa ongelmia.
Ratkaisuehdotus: Muista, ettet vaadi itseltäsi kohtuuttomia.
Oma kommentti: Monenlaiset tunteet, myös kielteiset, ovat osa prosessia aivan kaikilla kirjoittajilla. Niiden merkitystä voi miettiä myös ”positiivisen kautta”. Esimerkiksi riittämättömyyden tunne on inhimillistä ja kertoo jo sinänsä kyvystä itsereflektioon, kykyyn tarkastella omaa ajattelua ja osaamista.
Se, että kirjoitustyö tuntuu vaikealta, on usein ensimmäinen merkki siitä, että kehittyminen aloittelijasta edistyneeksi kirjoittajaksi on alkanut.
Kviinilä ym. (2017) Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen.
Löysitkö kuvauksista itsesi?
Pari vuotta sitten tunnistin itsessäni erityisesti pulppuavan kirjoittajatyypin, mutta myös kriittisen ja täydellisyyteen pyrkivän kirjoittajan piirteitä. Tänä päivänä pulppuan edelleen, mutta löydän samaistuttavia huomioita ja hyödyllisiä vinkkejä monista eri kirjoittajatyypeistä.
Lopuksi haluan vielä korostaa sosiaalisen tuen ja avun pyytämisen merkitystä. Älä jää yksin. Pyydä apua opettajalta, tee whatsapp-ryhmä, verkostoidu sosiaalisessa mediassa, lähde ihmisten ilmoille jos kotona alkaa seinät kaatua päälle…Pyydä palautetta tekstistäsi ja kiinnitä huomiota myös siihen mikä toimii, älä pelkästään haasteisiin ja vaikeuksiin. Muista myös palkita itseäsi.
Toivottavasti sait uusia näkökulmia ja inspiraatiota kirjoitushommiin! Olisi kiva kuulla, olivatko kirjoitustyypit sinulle entuudestaan tuttuja? Löysitkö kuvauksista itsesi? Oletko selkeästi ”yhtä tiettyä tyyppiä” vai samaistutko minun tavoin moneen eri kirjoittajatyyppiin?
