Olen jakanut tämän terveystieteen maisterihaun avoimen väyläopintoja käsittelevän postaussarjan kolmeen osaan. Huomioithan, että eri yliopistoissa väyläopintojen sisällöt eroavat toisistaan. Yliopistot tietenkin myös muuttavat ja päivittävät vaatimuksiaan. Kirjoitan:
- Yhteisistä metodiopinnoista
- Kieli- ja viestintäopinnoista
- Muista terveyskasvatuksen sisältöopinnoista
Lisään suorat linkit kaikkiin osioihin, kun artikkelikokonaisuus on valmis.
Väyläopintoihinhan sisältyy myös vapaasti valittava opintokokonaisuus. Itselläni se on psykologian perusopinnot, joista kirjoittelin täällä.
Käsittelen siis tässä ensimmäisessä osiossa Jyväskylän yliopiston terveystieteiden maisteriopintoihin avoimen väylän kautta tähtäävien opiskelijoiden yhteisiä metodiopintoja: Mitä kursseja kokonaisuus sisältää ja mitä oppeja (tai fiiliksiä) niistä jäi itselleni mieleen. Jos luet kurssikuvaukset mieluummin virallisesta lähteestä, hyppää suoraan viimeiseen kappaleeseen. Lopuksi annan nimittäin pääsykoetärpin, mikäli aiot avoimen väylähaun lisäksi osallistua myös pääsykokeisiin ja tuplata näin sisäänpääsymahdollisuutesi.
Tiedonhankintamenetelmät ja tieteellisen kirjoittamisen perusteet (2 op)
Tämä on hyvä, käytännönläheinen peruskurssi. Opit hyödyntämään yliopiston verkkokirjastoa, käyttämään tietokantoja ja etsimään tieteellisiä artikkeleita. Jos kuulostaa ihan vieraalta, suosittelen käymään kurssin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos taas perusasiat ovat hallussa, ottaisin tämän kurssin kandityön yhteyteen.
Ainiin, kurssilla käydään läpi myös tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Käytännössä siis tiedekunnan viralliset ohjeet lähdeviitekäytänteistä ja esseiden tai tutkielmien vaadituista muotoseikoista. Siinäpä nimittäin pilkkua viilataan ja huolella. Jos esseen kirjoittaminen tiettyjen vaatimusten mukaisesti ei ole tuttua, tämä kurssi helpottaa teknisen kirjoitusrutiinin muodostumista.
Laadullisen tutkimustiedon analysointi ja arviointi (3 op)
Pidin tämän kurssin monipuolisesta suoritustavasta. Teimme argumentaatioanalyysin yksittäisestä tutkimuksesta. Saimme konkreettisen työkalun laadullisen tutkimusartikkelin arviointiin. Harjoittelimme synteesin tekoa ja teemoittelua useamman tutkimuksen pohjalta. Minusta olisikin erittäin mielenkiintoista päästä luokittelemaan ja analysoimaan laadullista aineistoa: keksisin vaikka kuinka monta kiinnostavaa tutkimuskysymystä!
Verkkotapaamiset toivat pitkästä aikaa opiskeluun edes hiukan sosiaalista puolta, ja itsenäisen tehtävän pystyi suuntaamaan oman mielenkiintonsa mukaan. Halusinkin päästä tältä osin helpolla ja valitsin laadullisen tutkimuksen analysointitehtävään aiheen, joka oli minulle työelämästä tuttu.
Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien perusteet (5 op)
Tämä kurssi sisälsi verkkotyöskentelyä, kaksi itsenäistä kirjallista tehtävää, verkkotapaamisia, joissa harjoiteltiin SPSS-ohjelmiston käyttöä ja tentin, jossa pärjäsi hyvin jos kaikkeen edellä mainittuun oli jaksanut panostaa. Melkoista nousua ja laskua olivat tunnelmat tällä kurssilla. Väänsin kirjallisia töitä välillä yötä myöten.
Tällä kurssilla yksi tärkeä oppi oli se, että etsi tieto sieltä, mistä saat sen itsellesi helpoimmin ymmärrettävässä muodossa. Hyödynsinkin käsitteiden määrittelyssä paljon esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuja sekä tätä blogia . YouTubesta löytyi videoita SPSS-tehtävistä, ihanalla brittiaksentilla opetettuina. (Melkein näin itseni istumassa tyylikäs koulupuku päällä historiaa huokuvassa jylhässä koulurakennuksessa…) Pääsimme hyödyntämään SPSS-tehtävissä oikeaa suomalaista koululaistutkimusaineistoa, mikä lisäsi mielenkiintoa ja motivaatiota tehtäviä kohtaan. Tälle kurssille kyllä annoin kaikkeni ja vähän päälle.
Epidemiologian perusteet (3 op)
Epidemiologia saatetaan mieltää tartuntatautien tutkimiseksi, mutta epidemiologia tutkii varsin monipuolisesti väestötason terveyttä ja terveyteen liittyvien tekijöiden ilmaantuvuutta, esiintyvyyttä, yhteyksiä ja syitä. Kurssi oli mielenkiintoinen. Opintojakson suoritustapana oli verkkotentti. Oppimateriaalina luentotallenteet ja yksi kirja. Tämä on kurssi, joka suositellaan suoritettavaksi vasta edellä kuvaamani kurssin jälkeen. Itse en näin tehnyt aikataulusyistä, ja tämä kyllä näkyi suorituksessani.
Epidemiologian kurssista oli konkreettista hyötyä myös kevään pääsykokeissa: Siellä oli eräs laskutehtävä, ja mieltäni rauhoitti tieto siitä, että olen vastaavia laskuja tehnyt ennenkin, tällä nimenomaisella kurssilla. Kurssilla kehittyy myös taito tulkita taulukkoja ja graafisia kuvaajia.
Näyttöön perustuva terveydenhuolto (2 op)
Tämän kurssin suoritus sisälsi verkkotyöskentelyä, verkkoseminaareja ja verkkotentin. Kurssi ei tuntunut miltään läpihuutojutulta, mutta keskeiset asiat käytiin läpi opettajan johdolla mielestäni todella hyvin, kohta kohdalta.
Tällä kurssilla opit, mitä tarkoittaa esimerkiksi Käypä Hoidossa mainittujen interventioiden näytönaste A, B, C tai D. Pääset myös itse harjoittelemaan näytönastearvioinnin tekemistä. Pidän itse todella paljon näistä tieteellisistä, konkreettisista tehtävistä, joihin on tarjolla systemaattisia toimintamalleja. Tällaiset kurssit harjaannuttavat kykyä tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja ymmärrystä siitä, mihin asioihin ja miksi on syytä kiinnittää huomiota. Tälläkin kurssilla sai seminaaritehtävän materiaalina käyttää itse valitsemaansa tutkimuskatsausta. mieleisestään aiheesta.
Tieteellisen toiminnan perusteet 3 op
Tämän kurssin sai hyväksytysti suoritettua osallistumalla verkkoluennoille ja kirjoittamalla essee luentojen ja kahden teoksen pohjalta, jotka käsittelevät tieteen filosofiaa, argumentaatiotaitoja ja retoriikkaa. Viihdyin verkkoluennoilla hyvin, mutta teokset olivat melko raskasta tekstiä.
Valitsin esseeni aiheeksi tieteellisen ja arkiajattelun eron. Lopulta oikein innostuin aiheesta: Oman ajattelun subjektiivinen luonne on tärkeää tiedostaa, mutta harvoin tiedekään edustaa absoluuttista totuutta (paitsi että maapallo on kyllä melko varmasti pyöreä ;)).
Yhteenveto ja pääsykoetärppi terveystieteisiin
Terveystieteen avoimen väylän maisterihaun yhteiset metodiopinnot on hyödyllinen kattaus, joka lisää valmiuksia tuleviin opintoihin. Kurssitehtäviä pakertaessani minua motivoi ajatus siitä, että pian pääsen jo kandin kimppuun ja kerään valmiuksia syventyä kerrankin kunnolla johonkin yksittäiseen kiinnostavaan terveyden ja hyvinvoinnin teemaan.
Uskallan väittää, että suurimman hyödyn pääsykokeisiin saat Epidemiologian kurssilta ja Näyttöön perustuva terveydenhuolto -kurssilta. Pohjatietona näille kursseille suositellaan Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät -kurssia. Panosta näihin kolmeen (tai vastaaviin) kurssiin kunnolla, niin pärjäät varmasti hyvin myös pääsykokeissa. Moni antaa ohjeeksi pääsykokeisiin ”lukea englanninkielisiä tutkimusartikkeleita”. Sanoisin, että opettele mieluummin esittämään artikkeleille kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Näin harjaantuu ja automatisoituu taito etsiä tarvittava tieto artikkelin tietyistä osioista, kuvioista ja taulukoista. Samalla myös keskeinen tieteellinen sanasto tulee tutuksi. Juuri tätä kykyä myös pääsykokeissa tullaan mittaamaan.
