terveyskasvatus

Käärijä edistää terveyttä

Jos ilo ja hassuttelu pitäisi jotenkin paketoida, näen edessäni hassun pottatukan, räikeän vihreän boleron kieltä heiluttelevan paidattoman riehujan päällä ja pinkkiin pukeutuneiden lattaritanssijoiden muodostaman possujunan. Kuulen biisin, jossa on vähän jokaiselle jotain ja josta tulee korvamato (vai pitäisikö sanoa kaalimato). Kutsuvat sitä vaihtoehtoräpiksi.

It’s crazy, it’s party, it’s Cha Cha Cha

Cha Cha Cha on tämän vuoden Suomen euroviisuedustuskappale.

Terveyden edistämisen näkökulmasta voisi tietenkin kritisoida sitä, miksi ihmeessä pitää laulaa siitä, että nyt biletetään ja pidetään tuopista kaksin käsin kiinni. Biisiä on toisaalta tulkittu myös kyseenalaistavaksi kannanotoksi: tarvitaanko todella alkoholia, jotta voidaan irtautua, vapautua ja pitää hauskaa. Ehkä minä vetoan tähän narratiiviin, jotta hullaantuminen Käärijän biisiin soveltuu osaksi terveyskasvatusta opiskelevan identiteettiä.

Turha sitäkään on kieltää, etteikö Cha Cha Cha olisi nappivalinta tuoppien kumoamista rytmittävänä juomalauluna, vaikka syvällisempi sisällönanalyysi muuta väittäisi.

Käärijä edistää terveyttä, ei alkoholin kulutusta

Uskallan kuitenkin väittää, että juomat ja tuopit ovat sivuseikka. Käärijästä ilmiönä imetään iloa ja energiaa. Näin tekevät suomalaiset, kansainvälinen Euroviisu-yleisö ja media — muutamaa toimittajaa lukuun ottamatta, joita on varmaan käsketty kirjoittamaan tasapainon vuoksi välillä jotain kriittistä ja provosoivaa. Ihmiset ompelevat, askartelevat ja leipovat Käärijä-teeman mukaisesti ja mahtavia cover-versioita on putkahtanut some-kanaviin. Lemmikkieläimillä ja lapsilla on vihreät bolerot.

Meilläkin katetaan pöytä vihreäksi ja pinkiksi Euroviisu-iltana.

En mieti huomista kun tartun tuopista niinku (cha, cha…)

Haluun olla sekasin ja vapaa huolista niinku (cha, cha…)

Ja mä jatkan kunnes en enää pysy tuolissa niinku (cha, cha…)

Cha Cha Cha / Käärijä

En ole ainoa, jolle biisin sanat eivät ole niin justiinsa. Hesari kirjoitti lasten tulkintoja Käärijän viisusta: 4-vuotias mieltää kappaleen lauluksi, jossa pidetään kädestä kiinni ja taitovoimistelua harrastava lapsi laulaa tarttuvansa tuopin sijaan puomista. Buumeriversiossa tartutaan haravaan ja veivataan keinutuolissa. Jokainen käsittelee ja tulkitsee taidetta omista lähtökohdistaan.

Käärijän biisi kuvaa konkreettisen tulkinnan tasolla vapautumista ravintolan tanssilattialla rohkaisun voimin. Käärijä ilmiönä on vapauttanut ihmisten arkeen uutta inspiraatiota ja ruokkinut luovuutta.

Käärijä vapauttaa kielihäpeästä

Tarvitaan ihmisiä, jotka voimaannuttavat epätäydellisyydellään, uskaltavat tehdä virheitä ja näyttävät kaikille, ettei se ole niin vakavaa.

Itselläni meni aivan liian kauan aikaa, ennen kuin aloin haastamaan uskomustani siitä, että ”olen huono englannissa”. Nykyisin tavoitteenani onkin rohkeus käyttää kieltä mahdollisimman paljon ja rohkeus tehdä virheitä. Tällä asennemuutoksella on ollut mielestäni suuri vaikutus kielitaitooni.

I do my own things and if some people like then they like. And if some people doesn’t like it’s no matter

Jere Pöyhönen / Käärijä (lähde: Instagram @ylexradio)

Suurin osa meistä ei olisi kuullutkaan koko Käärijästä, jos hän olisi itsekseen miettinyt: En hallitse englantia virheettömästi, joten en tietenkään voi osallistua kansainväliseen laulukilpailuun. Jyväskylän yliopiston englannin kielen lehtori Tergujeff antaa Käärijälle englannin ymmärrettävyydestä kiitettävän arvosanan ja perustelee sitä muun muassa Käärijän rohkeudella ja resurssien hyödyntämisellä. Koko jutun voit lukea täältä.

Mukavaa Euroviisuviikonloppua!

Terveys on paljon, paljon muutakin kuin lautasmallit ja liikuntasuositukset. Joskus se voi olla neonvihreitä yhteisöllisyyden kokemuksia ja sitä, että joku heittäytyy niin kreisiksi, että ilo väkisinkin tarttuu ja lähtee leviämään. Kannustetaan Suomi tulevana viikonloppuna ansaittuun Euroviisuvoittoon!

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.